Mitä maatilaneuvonta on?
- Antti Luomala
- 4.4.
- 4 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 5 päivää sitten
Tässä artikkelissa kerrotaan, mistä tuetussa maatilaneuvonnassa on kyse viljelijän näkökulmasta, ja miten neuvonta toimii.
Mitä tuettu maatilaneuvonta tarkoittaa?
Kuulemme toisinaan viljelijöiltä, etteivät he tiedä, miten tuettu maatilaneuvonta toimii. Osa ei ole edes tietoisia neuvontapalvelun olemassaolosta. Monelle neuvonta on toki osa arkea ja vuoden kiertoa, mutta yllättävän moni ei hyödynnä palvelua.
Kaikilla EU-mailla on oma maatilojen neuvontajärjestelmänsä. Neuvonnan ydintarkoitus on auttaa viljelijöitä ymmärtämään ja noudattamaan EU:n sääntöjä, jotka koskevat ympäristöä, kansanterveyttä, eläinten hyvinvointia sekä hyviä maatalous- ja ympäristökäytäntöjä.
Jokainen suomalainen maatila voi saada neuvontaa 10.000 euron edestä vuosina 2023–2027 riippumatta tuotantosuuntauksesta tai mittakaavasta. EU-maaseuturahastosta korvataan neuvontakäynnin hinnasta 75 euroa/tunti. Jos neuvonta maksaa enemmän, neuvoja sopii hinnasta viljelijän kanssa. Viljelijä maksaa neuvonnasta mahdollisen 75 euroa/tunti ylittävän osuuden ja arvonlisäveron osuuden.
Kaikki neuvojarekisteriin hyväksytyt neuvojat ovat sitoutuneet antamaan laadukasta ja luottamuksellista neuvontaa. Neuvoja ei siis kerro tilasi asioista kenellekään.
Mihin asioihin saa neuvontaa?
Neuvontajärjestelmässä annetaan tietoja seuraavista aiheista
lakisääteiset hoitovaatimukset sekä maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevista toimenpidevaatimuksista johtuvat tilatason velvoitteet (täydentävät ehdot)
ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisat maatalouskäytännöt ja maatalousmaan hoitaminen (viherryttäminen)
maaseudun kehittämisohjelmissa määritellyt toimet, joiden tarkoituksena on maatilojen nykyaikaistaminen, kilpailukyvyn parantaminen, alakohtainen yhdentäminen, innovointi ja markkinasuuntautuneisuus sekä yrittäjyyden edistäminen
tehokasta ja kestävää vedenkäyttöä sekä vesien suojelua koskevat vaatimukset
kasvinsuojeluaineiden käyttö ja integroitu torjunta
tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi
Neuvontajärjestelmä voi kattaa myös seuraavia aihealueita
maatilojen muutosten edistäminen ja niiden taloudellisen toiminnan monipuolistaminen
riskinhallinta ja ennaltaehkäisevät toimet luonnononnettomuuksien, katastrofien sekä eläin- ja kasvitautien torjumiseksi
maatalouden ympäristö- ja ilmastotukien pakolliset normit ylittävistä ympäristö- ja ilmastotoimista maksettavien tukien vähimmäisvaatimukset
ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuus ja vesien suojelu.
viljelijätukien ehdot
hyvinvointi ja työnteko
maatilan kehittäminen ja muutoskestävyys
Ruokaviraston sivulta löydät tarkempaa tietoa neuvonnan osa-alueista.
Maatilaneuvontaa käytännössä
Maatalous ja ruoantuotanto ovat korkean osaamisvaatimuksen aloja ja neuvonnan aiheiden laaja kirjo heijastaa tätä. Alalla tulee hallita syvällisesti useita kokonaisuuksia: biologiaa, teknologiaa, kemiaa, taloushallintoa, markkinoita, johtamista, rakentamista, yrittäjyyttä, digitalisaatiota, ekologiaa, ym. Viljelijä on todellinen MacGyver ja moniosaaja. Eikä sekään riitä: lisäksi pitäisi jaksaa ja pystyä koko ajan.
Todellisuudessa kaikkea viljelyssä tarvittavaa ja viljelyä kehittävää tietoa ei mitenkään voi yksi ihminen hallita. Siksi valtio tukee viljelijöitä monin tavoin ja tukee myös neuvontapalveluita. Neuvojat ovat perehtyneet ja koulutettu joihinkin viljelyn ja ruoantuotannon osa-alueisiin syvällisesti ja pystyvät näkemyksellään auttamaan sekä päätöksenteossa, osaamisen kasvattamisessa että ongelmanratkaisussa monin tavoin.
Lähes jokaisella tuottajalla on usein jokin päätös mietinnässä, akuutti pulma tai viljelytekninen haaste, tai tilan resurssien kehittämispotentiaalia, johon oma aika ja osaaminen eivät vain riitä. Oikean neuvojan avulla päätökset, ongelmanratkaisu ja tilan kehittäminen onnistuvat paremmin.
Ruokaviraston hyväksymiä neuvojia on Suomessa useita satoja ja heidän koulutus- ja osaamistaustansa ovat moninaisia. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että neuvonnasta voi saada apua melkein mihin tahansa asiaan maatilalla. Luottamuksellisesti ja tuettuna.
Neuvoja ei tee asioita viljelijän puolesta, vaan antaa näkemystä, tietoa ja keskusteluapua. Tarve lähtee aina tilalta. Neuvojan tukemana voi mm. parantaa viljelytekniikoita, tehdä tilalle erilaisia suunnitelmia, rajata ja ratkaista ongelmia. Voi selvittää tarkemmin tukien ehtoja, kehittää työoloja, ratkoa jaksamisasioita tai kehittää omaa osaamista. Neuvojan kanssa voi työstää investointeja, maanhoidon ja eläintenhoidon toimenpiteitä, sukupolvenvaihdosta, huoltovarmuutta, taloudellista tuloksellisuutta, energiaratkaisuja ym.
Lyhyesti sanottuna neuvojilta saa luottamuksellista ja ammattitaitoista näkemystä maatilan arjen pieniin ja suuriin ratkaisuihin. Neuvoja toimii viljelijän ehdoilla ja osallistuu silloin, kun häntä tarvitaan ja auttaa etenkin sellaisissa toimenpiteissä, johon tuottajan aika, osaaminen ja voimavarat eivät riitä.
Monet neuvojat ovat itsekin tuottajia ja useimmat tyypiltään sellaisia, joiden ominaisuudet sopivat erityisesti toisten viljelijöiden auttamiseen. Neuvojaa parempi titteli voisi olla valmentaja: hän ei pelaa urheilijan puolesta eikä useinkaan ole yhtä hyvä ”saman pelipaikan peluri” kuin itse viljelijä. Mutta hänellä on valmentajan erityistaitoja ja laajasti tietoa itse lajista. Neuvojat kouluttautuvat ja laajentavat tietojaan jatkuvasti ja tuntevat muita neuvojia ja osaavat suositella tarpeeseen sopivaa ulkopuolista tukea.
Miten neuvonta käytännössä tapahtuu ja mistä neuvojat löytyvät?
Neuvonta lähtee maatilan tarpeesta ja tarkentuu neuvojan kanssa sopimalla. Neuvoja voi tulla paikan päälle tai tukea voi saada myös verkkotapaamisessa. Yksi ns. “neuvontakerta” voi olla yksittäinen tunnin tai kahden keskustelu, tai sitten jotain asiaa työstetään pidempään yhdessä. Neuvojia löytyy isoista organisaatioista, sekä muutamasta pienemmästä. Iso osa neuvojista on yksityisiä yrittäjiä.
Tarpeen neuvontaan ei tarvitse olla kristallinkirkas, kun viljelijä ottaa yhteyttä. Aluksi keskustellaan aina tarpeesta ja toiveista. Kun ensin on yhdessä todettu aihealue, teema tai ongelma, jota neuvonnassa halutaan käsitellä, varsinainen neuvontatapahtuma alkaa. Viljelijä tarvitsee aloitukseen tilatunnuksen, jonka avulla neuvoja tekee Ruokavirastolle hakemuksen. Yhdessä keskustellen kohteena olevaa asiaa käsitellään, kunnes yhdessä todetaan, että tämä riitti tässä kohtaa. Tyypillinen neuvontatapahtuma kestää 4-15 tuntia. Neuvoja tekee valmistelevaa työtä myös itsenäisesti taustalla.
Neuvoja huolehtii prosessin luottamuksellisuudesta ja vaatimusten täyttymisestä, tekee tapahtumasta raportin ja täyttää Ruokaviraston lomakkeen. Asiakas lukee ja hyväksyy, mikäli kuvaus vastaa toteutunutta neuvontaa. Neuvoja hakee lomakkeen ja raportin avulla oman palkkionsa Ruokavirastolta.
Tuottajalle lähtee neuvojalta lasku vähintään arvonlisänveron osuudesta. Osa neuvontayrityksistä voi laskuttaa enemmän kuin neuvontakorvaus (75 e/h) ja tämä lisä tulee silloin myös asiakkaalle maksettavaksi. Neuvojan tulee kertoa ennen palvelun käynnistymistä palvelun hinnoittelusta.
Luomu, uudistava viljely, agroekologia ja permakulttuuri neuvontapalveluissa
MAA-akatemian neuvontatiiminä tuomme luomuun, uudistavaan viljelyyn ja laajasti kestävään ruoantuotantoon liittyvää neuvontaosaamista saman katon alle, jotta viljelijät löytäisivät juuri heidän tilanteeseensa sopivaa neuvontaa.
On sitten kyseessä viljelykierto, maanperän kasvukunto, talousasiat, investoinnit, jaksaminen, tai kokonaisvaltaisemmat tilan tulevaisuuteen ja päätöksentekoon liittyvät kysymykset, me autamme. Käytämme neuvonnassa metodeja, jotka lähtevät aina tuottajan todellisesta tarpeesta.